Tieni kirkkoon ja seurakuntalaiseksi alkoi päiväkerhosta, jonka perintönä Tule kanssani, Herra Jeesus -virsi on edelleen minulle yksi virsistä tärkeimpiä. Pyhäkoulun lammastarrat, päiväkerhon joulukuvaelmat ja myöhemmin rippikoululeirin raamikset ovat muistoja, jotka kantavat vielä tänäkin päivänä.

Minulle seurakunnassa ja kirkossa on erityisen tärkeää kirkon moninaisuus. Erilaiset kirkon kasvot, rakkaudesta puhuvien äänten kirjo, avoin alttariyhteys ja lupa olla oma itsensä – juuri sellaisena kuin on. Seurakuntalaisena ja kirkon jäsenenä haluan olla edistämässä sitä, että universaalin kirkon ovet ovat aidosti avoinna – kaikille ja kaikkina aikoina – ja että kirkko on yhteiskunnallisen arvokeskustelun pioneeri.

Seurakuntayhteys syntyy kohtaamisen ja tekojen kautta Jeesuksen lähetyskäskyä noudattaen: ”Menkää ja tehkää.”